Biografia

Pieniäsuuria iloja ja yhteisöllisyyttä


Aloitin tänään päiväni kynsihuollolla (nyt kynsien kärjet kimaltelevat korallinpunaisina ja molemmissa nimettömissä sädehtii pienet kultaiset nuottiavaimet) ja sen jälkeen siirryin lounassalaatille lempikahvilaani. Aamupäivän kruunasi puolentoista tunnin päikkärit sateen ropistessa ikkunaan...Pinnallista, laiskaa, turhamaista, tuhlailevaa? Ehkä niinkin- toisaalta en koe olevani lainkaan pinnallinen tai turhamainen ihminen, pikemminkin ylitunnollisuuteen ja kaikenlaiseen herkistelyyn taipuvainen smile Toisaalta päivänaloitukseni oli myös iloa tuova ja rentouttava, ja tukee filosofiaani siitä, että elämän rankkuutta kannattaa tasapainottaa pienillä ilon hetkillä aina kuin se vain suinkin on mahdollista. Olen myös sitä mieltä, ettei rakennekynnet tai korkkarit kerro mitään naisen sielunmaisemasta tai sydämestä. Missi ja viidakontähtönen voi olla yhtä syvällinen, aito ja haavoittuvainen, kuin vaikkapa lääkäri, pappi tai luokanopettaja...

Haluaisin rohkaista jokaista ihmistä aina välillä pysähtymään ja miettimään sitä, mikä on elämän pohjimmainen tarkoitus- onko kiireen tuntu ja kaikenlainen suorittaminen lopulta vain pakoa jostain...Onko meillä usein tarve tuntea itsemme tärkeiksi ja menestyneiksi, ja otammekin silloin todellisuudessa askelia poispäin oikeasta onnesta ja syvimmistä tunnoistamme? Juttelin muutama päivä sitten ystäväni kanssa elämän tarkoituksesta- kovin suuri kysymys, mutta ehkä vastaus ei olekaan niin äärettömän monimutkainen. Jokaisella on oma näkemyksensä- minun mielestäni elämän tarkoitus on olla onnellinen, koska vain sitä kautta on mahdollista tuoda onnea toisten elämään. Itse haluaisin itseni muistettavan siitä, minkälaisia jälkiä olen jättänyt toisten ihmisten sydämiin elämäni aikana. Ja että ne jäljet olisivat kauniita ja lämpimiä. En siis titteleistä, urasaavutuksista, suorituksista, "menestyksestä".

Päiväni jatkuu tästä taloyhtiön kukkatalkoilla ja sen jälkeen makkaran paistolla järven rannassa. Huomenna lähden vierailemaan Neljänsuoran keikalle Baltic princessille. Yhteisöllisyyttä ja monenlaisia kohtaamisia. Ei onni maasta tule, vaan ihmisestä maan päällä, sanoi joku viisas aikoinaan smile Toivon jokaiselle pysähtymisen, ilon ja aidon onnen hetkiä loppuviikon toivottavasti lämpeneviin päiviin!!

Kesä sydämessä!


Viime viikonloppuna moni ihminen sai juhlia kesälomansa alkua. Itselleni koko kulunut vuosi on tuntunut lomalta- olen saanut olla vuorotteluvapaalla ja keskittyä Ikaalisten artistivalmennuksessa täysillä laulamiseen, suurimpaan rakkauteeni ja intohimooni. En voi edes sanoin kuvata asian merkitystä itselleni. Hypystä tuntemattomaan tuli suurenmoinen ja ainutlaatuinen seikkailu, joka toi mukanaan ennalta-arvaamattoman paljon- uusi ystäviä, omia biisejä, niskalenkin esiintymispelosta, ja ennenkaikkea opettavaisen matkan omaan itseeni. Samalla se toi minut unelmani luokse, ja teki onnellisemmaksi kuin koskaan. Nyt viimeistään uskon siihen, että intuitioon kannattaa aina luottaa. Sydän tietää. smile

Vaikka olen nauttinut kuluneen vuoden jokaisesta hetkestä, olen silti useamman kerran ikävöinyt entisiä oppilaitani kyyneliin saakka. Lapsissa on viisaus ja kauneus, heidän välittömyytensä on maailman ihmeellisimpiä asioita. Onneksi saan tulevaisuudessakin tehdä työtä myös lasten parissa pianotuntien muodossa. Onnea on tehdä musiikkia ja elää musiikissa, mutta onnea on myös saada johdattaa muita ihmisiä musiikin maailmaan- varsinkin lapsia, joiden aitous ja herkkyys sulattaa ainakin oman sydämeni kerta toisensa jälkeen.

Kesässä mielestäni parasta on suomalainen järvimaisema aikaisin aamulla- veden tyyneys, taivaan hento puna, hiljaisuus, tuomen tuoksu, nurmen raikkaus, kimmeltävät auringonsäteet, rauha. Tosin suosikkijuttuja on muitakin- auringolta tuoksuva iho, rantasauna, uiminen, kylmä juoma kuumalla terassilla, grillissä tirisevät makkarat ja maissit, festarit, vapaus, iloiset ja rentoutuneet ihmiset. Vielä ei ole kesä suuremmin lämmöllään hellinyt, mutta sitä kohden ollaan menossa smile Siihen saakka toivon jokaisen sydämeen kesäisen lämpimiä ajatuksia, uskoa unelmiin ja luottoa sydämen ääneen!

Valoa!


Kun katson kotini ikkunasta ulos näen palan sinistä taivasta, palan vielä sinisempää Pyhäjärveä, sekä kauniin rivin valkorunkoisia koivuja- alkukesän lempeä aurinko on maalannut taivaanrannan hennon vaaleanpunaiseksi. Näky toivoa antava ja valoa tuova.

Noita samoja asioita haluaisin artistina välittää kuulijoilleni sekä musiikkini että blogini kautta. Elämä ei ole aina vain helppoa- maailmaan mahtuu paljon pahuutta. Siksi mielestäni ihmisten tärkein tehtävä on antaa toisilleen energiaa, sekä levittää ympärilleen suoraan sydämestä tulevaa lämpöä ja hyvyyttä- uskon sitä löytyvän meistä jokaisesta.

Oman palaseni valoa sain tähän päivään, kun kävin kosketinsoitin-ostoksilla tamperelaisessa soitinliikkeessä. Siinä eri soitinmalleja ja mikrofoneja testatessani pysähtyi useampi liikkeessä asioinut ihminen hetkeksi kuuntelemaan lauluani, vaihtaen samalla kanssani rohkaisevan katseen ja aurinkoisen hymyn, muutaman sanankin. Tunsin olevani oikealla tiellä kaikesta matkan varrella tuntemastani epävarmuudesta huolimatta- kiitos kuuluu noille hetkeksi pysähtyneille ihmisille.

Aina on aikaa pysähtyä, ainakin pitäisi olla. Kuuntelemaan, puhumaan, laulamaan, soittamaan, kannustamaan, rohkaisemaan. Nauttimaan hetkestä. Tuomaan pieni valonpisara - rantakoivujen välistä pilkottava illan viimeinen auringonsäde.

Ihanaa kesän ja valon aikaa Sinulle, joka luet tätä juuri nyt!

« Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Seuraava »

Content Management Powered by UTF-8 CuteNews